Luin kiinnostavan artikkelin netistä, jossa "harmaan talouden" kokoa oli
arvioitu eri maissa, ja etenkin selitetty, mitä se oikein on. Harva
meistä oikein tajuaakaan, että lukumääräisesti valtaosa maailman
ihmisistä elää oloissa, joita täällä pidettäisiin harmaana taloutena.
Osuus maailman bkt:stäkin oli kymmeniä prosentteja.
Harmaa talous
on se vapaa talouden osa, joka on välttämätön, että talousjärjestelmä
ylipäätään toimisi, mutta joka ei pysty sääntelyn ja (joissain
tapauksissa) verotuksen johdosta toimimaan kaikkien määräysten mukaan.
Ilman harmaata/vapaata taloutta neuvostokommunismi olisi kaatunut
vuosikymmeniä aiemmin, mutta aivan sama pätee myös Suomen kaltaiseen
järjestelmään!
Suomessa harmaan talouden osuus on yksi maailman
pienimpiä, bkt-osuudella mitaten ehkä vain 10-15%. Kuitenkin se käsittää
valtaisan määrän transaktioita (yksittäisiä liiketapahtumia), ja jos
kaikista näistä luovuttaisiin, hyvinvointi maassamme vähenisi
dramaattisesti. Olen kuullut, että 1970-luvulla ravintolaelämää ei
käytännössä ollut. Jos kaikki maksaisivat veronsa ja pitäisivät kirjat
viimeisen päälle, ja noudattaisivat määräyksiä, ei kaduilta nytkään
saisi ruokaa. Arkipäiväisempi esimerkki on vaihtorahakipon pitäminen kassan vieressä, josta ostetaan myös uusi teippirulla kun vanha loppuu.
Harmaa talous ei tällä määritelmällä kata
minkäänlaisia rötösherroja, joilla säädösten kiertämisen motiivi on
rikastuminen niiden kustannuksella, jotka noudattavat säädöksiä.
Tietenkään sillä ei tarkoiteta myöskään niitä, jotka rikkovat
poliittisia lakeja, esim. salakuljettavat kiellettyjä aineita.
Valtio järjestää aika ajoin kampanjoita, joissa se puree kättä, joka sitä ruokkii. ("Harmaa talous, musta tulevaisuus").
Nyt
on tärkeä muistaa, että enemmistö turvautuu harmaisiin liiketoimiin
sääntelyn paossa, ei siksi, että verot itsessään olisivat liian korkeat
tai mahdottomat. (Pl. kassan ohi myynti alvien säästämiseksi, jolla myös
taloudellinen säästö on korkea.) Köyhien tulovero on Suomessa melko
alhainen, rikkaat taas voivat käyttää ulkomaisia firmoja.
Bitcoinille
ehkä tulossa oleva alv-tulkinta on niin kömpelö, että se saattaa ajaa
bitcoinin kokonaan marginaaliin (jolloin sen käyttöalaa olisi "vain"
10-15% taloudesta). Verottajan kannalta haitta olisi se, että paitsi
että bitcoinit eivät tällöin tuota verotuloja, myös bitcoinia vastaan
myyty hyödyke jää ilmoittamatta, koska ilmoittamisesta on tehty
nykyistäkin suurempi riesa!
Lopuksi - uskon, että verottajan
kannalta olisi järkevää rinnastaa bitcoin valuuttaan ja uhitella sillä,
että niillä tehdyt maksut tulee ilmoittaa siinä missä käteismaksutkin.
Tämä olisi realistinen ja kansan oikeustajun mukainen skenaario.
Varmasti rikolliset lisäisivät bitcoinin käyttöä maksuliikenteessään, ja
eurojen käyttö vähenisi. Tärkeämpää kuitenkin on, että säännösten
mukaisen talouden osuus bitcoinin käytöstä kasvaisi merkittävästi.
Yleiselle
hyvinvoinnille voi kuitenkin olla siunauksellista, että verottaja tekee
omalta kannaltaan typerän päätöksen ja määrää bitcoinille alvit ja
marginaaliverot. Tämä varmistaa, että bitcoin-transaktiot pysyvät
valtaosin harmaan/vapaan talouden puolella, eikä sääntely pääse
tappamaan bitcoin-liiketoimintamalleja (koska koko toimintaympäristö on
määritelty niin ahtaaksi, että sen sisällä ei missään nimessä kuitenkaan
voi toimia; on siis toimittava ulkopuolella, missä ei ole mitään
valtion sääntöjä hidastamassa innovaatiota).
Kirjoitus on julkaistu bittiraha-keskustelupalstalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti