keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Mitä se harmaa talous on? + bitcoinin rooli

Luin kiinnostavan artikkelin netistä, jossa "harmaan talouden" kokoa oli arvioitu eri maissa, ja etenkin selitetty, mitä se oikein on. Harva meistä oikein tajuaakaan, että lukumääräisesti valtaosa maailman ihmisistä elää oloissa, joita täällä pidettäisiin harmaana taloutena. Osuus maailman bkt:stäkin oli kymmeniä prosentteja.

Harmaa talous on se vapaa talouden osa, joka on välttämätön, että talousjärjestelmä ylipäätään toimisi, mutta joka ei pysty sääntelyn ja (joissain tapauksissa) verotuksen johdosta toimimaan kaikkien määräysten mukaan. Ilman harmaata/vapaata taloutta neuvostokommunismi olisi kaatunut vuosikymmeniä aiemmin, mutta aivan sama pätee myös Suomen kaltaiseen järjestelmään!

Suomessa harmaan talouden osuus on yksi maailman pienimpiä, bkt-osuudella mitaten ehkä vain 10-15%. Kuitenkin se käsittää valtaisan määrän transaktioita (yksittäisiä liiketapahtumia), ja jos kaikista näistä luovuttaisiin, hyvinvointi maassamme vähenisi dramaattisesti. Olen kuullut, että 1970-luvulla ravintolaelämää ei käytännössä ollut. Jos kaikki maksaisivat veronsa ja pitäisivät kirjat viimeisen päälle, ja noudattaisivat määräyksiä, ei kaduilta nytkään saisi ruokaa. Arkipäiväisempi esimerkki on vaihtorahakipon pitäminen kassan vieressä, josta ostetaan myös uusi teippirulla kun vanha loppuu.

Harmaa talous ei tällä määritelmällä kata minkäänlaisia rötösherroja, joilla säädösten kiertämisen motiivi on rikastuminen niiden kustannuksella, jotka noudattavat säädöksiä. Tietenkään sillä ei tarkoiteta myöskään niitä, jotka rikkovat poliittisia lakeja, esim. salakuljettavat kiellettyjä aineita.

Valtio järjestää aika ajoin kampanjoita, joissa se puree kättä, joka sitä ruokkii. ("Harmaa talous, musta tulevaisuus").

Nyt on tärkeä muistaa, että enemmistö turvautuu harmaisiin liiketoimiin sääntelyn paossa, ei siksi, että verot itsessään olisivat liian korkeat tai mahdottomat. (Pl. kassan ohi myynti alvien säästämiseksi, jolla myös taloudellinen säästö on korkea.) Köyhien tulovero on Suomessa melko alhainen, rikkaat taas voivat käyttää ulkomaisia firmoja.

Bitcoinille ehkä tulossa oleva alv-tulkinta on niin kömpelö, että se saattaa ajaa bitcoinin kokonaan marginaaliin (jolloin sen käyttöalaa olisi "vain" 10-15% taloudesta). Verottajan kannalta haitta olisi se, että paitsi että bitcoinit eivät tällöin tuota verotuloja, myös bitcoinia vastaan myyty hyödyke jää ilmoittamatta, koska ilmoittamisesta on tehty nykyistäkin suurempi riesa!

Lopuksi - uskon, että verottajan kannalta olisi järkevää rinnastaa bitcoin valuuttaan ja uhitella sillä, että niillä tehdyt maksut tulee ilmoittaa siinä missä käteismaksutkin. Tämä olisi realistinen ja kansan oikeustajun mukainen skenaario. Varmasti rikolliset lisäisivät bitcoinin käyttöä maksuliikenteessään, ja eurojen käyttö vähenisi. Tärkeämpää kuitenkin on, että säännösten mukaisen talouden osuus bitcoinin käytöstä kasvaisi merkittävästi.

Yleiselle hyvinvoinnille voi kuitenkin olla siunauksellista, että verottaja tekee omalta kannaltaan typerän päätöksen ja määrää bitcoinille alvit ja marginaaliverot. Tämä varmistaa, että bitcoin-transaktiot pysyvät valtaosin harmaan/vapaan talouden puolella, eikä sääntely pääse tappamaan bitcoin-liiketoimintamalleja (koska koko toimintaympäristö on määritelty niin ahtaaksi, että sen sisällä ei missään nimessä kuitenkaan voi toimia; on siis toimittava ulkopuolella, missä ei ole mitään valtion sääntöjä hidastamassa innovaatiota).

Kirjoitus on julkaistu bittiraha-keskustelupalstalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti